Kuvassa Arvi Törmälä Kemijärvellä.
- Knut Paavonpoika Raudaskoski 1603 - 1694
- Perttu Knuutinpoika Raudaskoski 1639 - 1705
- Pekka Pertunpoika Raudaskoski 1679 - 1741
- Perttu Pekanpoika Raudaskoski 1705 - 1776
- Pekka Pertunpoika Raudaskoski 1731 - 1809
- Juho Pekanpoika Raudaskoski 1773 - 1838
- Perttu Juhonpoika Raudaskoski - Seppälä - Törmälä 1805 - 1859
- Juho Pertunpoika Raudaskoski - Seppälä - Törmälä 1824 - 1902
- Pekka Juhonpoika Seppälä - Törmälä 1850 - 1920
- Arvi Törmälä 1896 - 1964
Tietoja sukuhistoria osaan lisätään kun saadaan uutta varmennettua materiaalia.
Arvi ja Martta Törmälä
Arvi Törmälä syntyi Raudaskylän Löytynperällä 17.5.1896 Pekka ja Iida Törmälän seitsemäntenä lapsena. Arvi oli nuoruudessaan kirvesmies kuten isänsäkin. Tarkempaa tietoa Arvin nuoruudesta ei tällä hetkellä ole. Ollessaan vapaussodasta lomalla, Arvi tapasi nuoren Martta Kiviojan. Heidät vihittiin 1919 avioliittoon Ylivieskassa. Martalle ja Arville siunaantui yhteensä 10 lasta joista ensimmäinen, Meeri niminen tyttö, kuoli lapsena. Arvin ja Martan ensimmäinen koti oli Kiviojan perintömaalle rakennettu talo Hannulan puhtoon. Talon nimi oli Kotila. Ei varmuudella tiedetä rakensiko Arvi talon itse. Perimätieto kuitenkin kertoo, että Arvi olisi rakentanut talon ja siihen liittyvät talousrakennukset. Kerrotaan myös hänen salvoneen ainakin yhden hirsitalon Kotilan pihalla ja myyneen sen eteenpäin.
1930 alkupuolella, todennäköisesti vuosien 1931-1935 välissä, Arvilla ja Martalla oli teurastamo toimintaa Ylivieskassa. He ostivat kirkonkylältä Jaakko Kolehmaisen (1871-1931) leskeltä talon. Talo sijaitsi kilometrin verran kirkonkylältä länteen, nykyisen Katajaojantien varrella, lähellä Katajaojaa. Tienvarrella oli neljä taloa ja yksi mökki, päädyt tielle päin rakennettuna, ja kullakin pihallaan pieniä talousrakennuksia. Taloista ensimmäinen oli Jaakko Kolehmaisen punaiseksi maalattu talo, jossa tupa oli keskellä ja kamari molemmissa päädyissä.
Arvi osti teuraskarjaa navettaansa, teurasti liiterissä ja myi lihaa tarvitseville. Arvi kävi myös taloissa teurastamassa. Törmälän Arvin perhe muutti 9.9-1935 Oulaisiin, josta muutettiin 3.6.1936 Kemin maalaiskuntaan sekä 1.1.1938 Kemiin. Kemissä he tekivät kauppaa sekä marja-, kala- ja turkisvälitystä.
Sodan ajaksi perhe muutti Olhavaan, asuen ensin Joen pohjoispuolella Aate Kyröläisen talossa, muuttaen myöhemmin joen eteläpuolelle Suomelan taloon. Ns. Suomelan talo on rakennettu 1900 luvun alussa hirsirungolle ja on edelleenkin asumiskäytössä. Sodan jälkeen Arvi ja Martta muuttivat takaisin Kemiin. Arvi oli liikemies ja toimi muun muassa Helkaman edustajana Pohjois-Suomessa sekä vakuutus-asiamiehenä, josta sai kunniakirjan vuonna 1949. Arvi kuoli Kemijärvellä 26.1964. Arvi ja Martta on haudattu Kemijärvelle.
Martta Törmälä os.Kivioja 27.7.1899-2.12.1993. Vanhemmat: Vilhelm (Ville) Kivioja, ent. Tuomikoski s.1874 ja Fredriika Juhontytär Ylitalo s.1880. Vilhelmin isä oli Simo Erkinpoika Tuomikoski s.1837. Martta varttui Kiviojan perheessä Kolehmaisen talossa kahdeksan sisaruksen kanssa.
Pehr (Pekka) Törmälä
Pekka Törmälä syntyi 25.7.1850 Johan Seppälän kolmantena lapsena sukunimeltään Seppälä. Perhe asui vuosina 1848-1850 Anders Andersinpoika Löytynojan talossa, Löytynperällä. Talo oli nimeltään Hirvelä. Perheen muutettua Törmälän tilalle 1850 luvun puolivälissä, Pekankin nimi muuttui Törmäläksi. Pekan nuorempi veli Heikki s.1855 oli jo kasteessa Törmälä. Pekka oli ammatiltaan puutyömies, itsellinen ja harrastuksena metsästys, josta hän sai lisäsärvintä myöskin elantoon käymällä ahkerasti metsällä. Jafetti Tienhaaran mäkitupalaisena Pekka oli 1895-1896. Selvittämättä on vielä, syntyikö Arvi Törmälä tänä aikana Myllyojan torpasssa, Löytynojalla. Pekan nuoruusvuosiin kuului myös suuret nälkävuodet 1866-1868, jolloin kylvötöihin päästiin vasta juhannukselta ja jo syyskuussa tuli pakkaset joka vei viljan.
Pekka vihittiin Iida Juhontr. Hakalan kanssa 14.9.1878. Vuodesta 1875 Pekka asui Loytynperällä Myllyojan varrella, häntä kutsuttiinkin "Myllypekaksi". Ei ole tiedossa, milloin Pekka rakensi talonsa Jafetti Tienhaaran maalle, jossa oli torpparina. Muistitietojen mukaan talo oli n.8*7 metriä. Talo purettiin nykyisen omistajan toimesta sotien jälkeen. Veikko Koskela rakensi paikalle nykyisen talon. Veikko Koskelan kertoman mukaan, Pekan ja Iidan talo oli niin lujasti tehty hirsisalvoksiltaan, että "meinas vehkeet loppua". Mitä ilmeisimmin Pekkakin oli kirvesmiehenä ammattimies. Pekasta ja Iidasta on jonkin verran muistitietoa, mutta niistä selvitystä myöhemmin. Pekan kuoleman 5.6.1920 jälkeen Iida meni uuteen avioliittoon Leander Säilyn kanssa. Iida kuoli 14.2.1933 Ylivieskassa.
Lapset: Hilma Kustaava 1879, Aukusti 1882, Hilda 1884, Iida Maria 1887, Greta Johanna 1891, Juho Petter 1894, Arvid (Arvi) 1896, Henna Maria 1898.
Pekan ja Iidan lapsista Aukusti jäi Raudaskylälle. Aukusti ja Selma Aukustintytär Pinola s. 6.12.1886 vihittiin avioliittoon 22.11.1907 Ylivieskassa. Aukusti ja Selma asuivat pitkään Laitakankaalla Mäntysaaren torpassa. Heillä oli asuinrakennus mitoiltaan n.4x6m, käsittäen tuvan ja kamarin. Kivistä peltoa oli n. 0,4 ha. sekä metsää n.0,5 ha. Viimeiset vuodet he asuivat Peltomaalla, jonka omisti Saaren talon isäntä Aukusti Löytynoja. Aukusti Törmälä toimi metsänvartijana valtion metsissä. Perimätiedon mukaan Selma oli ompelija sekä hieroja. Aukustin kuoltua 21.4.1947 Selma asui aluksi Löytynperän Hautalassa, kunnes avioitui Joonas Jylhä-Ollilan kanssa 4.7.1948. Selma kuoli 14.11.1977 Aukustin ja Selman hauta on Raudaskylän hautausmaalla.
Aune Maria avioitui Vilhelm Leskelän kanssa 16.2.1930 Vilhelm Leskelä s.22.4.1895 Ylihärmässä. Sukua on edelleen Ylivieskassa.
Greta (Reeta) Johanna avioitui Otto Vilhelm Heikkilän kanssa. Reeta Törmälä kuoli 24.10.1975 Kemissä. Hänen hautakivessään on nimi Reeta Törmälä. Heidän tyttärensä Suoma Haaparanta s.16.2.1916 k.10.10.1998 on haudattu Rovaniemelle.
Johan (Juho) Bertils. Raudaskoski- Seppälä- Törmälä
Juho Törmälä syntyi 22.8. 1824 Sukunimi oli kasteessa Raudaskoski. Myös Juhon veli Esaias s.5.10.1826 ja sisar Susanna s. 1.5.1828 olivat kasteessa nimellä Raudaskoski. Seuraavat lapset alkaen Annasta s.17.1.1831 olivat kasteessa nimeltään Seppälä. Juho vihittiin Gustafva (Kustaava) Ollintr Anttilan kanssa 28.11.1846. Kustaava syntyi 27.4.1825
Lapset: Gretha Gustafva 1847, Gustaf (Kustaa) 1848, Pehr (Pekka) 1850, Henrik (Heikki) 1855, Amanda 1857
Gustaf (Kustaa) Törmälä muutti perheineen Nivalan välikylän Nevasaarelle 1898 ja muutti nimensä Nevasaareksi. Perimätieto kertoo että Kustin vaimo Brita Stina Juhontr. Leppikangas s.1856 k 1917 kutoi kankaita myyntiin saakka. Perhe asui myös Löytynperän Hakakankaalla Puijalan mökissä. Heidän poikansa Otto syntyi täällä. Kusti osti Löytynojan numerolta maata 1920 luvulla. Kustaalla ja Brita Stiinalla oli 10 lasta. Kustaa Nevasaaren jälkeläisiä asuu edelleen Raudaskylässä.
* Bertil (Perttu) Juhonp. Raudaskoski- Seppälä- Törmälä
Bertil syntyi 7.6.1805 Puoliso Maria Helena (Maria Lena) Olavintr. Maliniemi. s.10.5.1805 Nivalassa. Heidät vihittiin 4.1.1824. Bertil ja Maria Lena asuivat Raudaskosken Mäenpään talossa. Bertilin isä, Juho Pekanpoika, oli Mäenpään talossa isäntänä. Sitten tulee mielenkiintoinen vaihe perheen elämässä. Aika, jota ei ole varmuudella selvitetty. Missä vaiheessa ja miksi Bertil perheineen lähti Seppälään ja otti nimekseen Seppälä. Heillä oli jo kolme lasta, joista nuorin Susanna s.1.5.1828. Rippikirjassa on merkintä että Bertil haki matkapassia v.1832 Riikaan matkustamista varten. Ylivieskan muuttaneet kirjassa on merkintä sivulla 411 8.5.1832, jonka mukaan Bertil, vaimo Maja Lena sekä lapset Johan, Esaias sekä Susanna olisivat lähteneet Riikaan. Koska mitään tuloilmoitusta ei löydy, on matka ilmeisesti jäänyt tekemättä. Bertilistä perheineen löytyy seuraavan kymmenen vuoden ajalta niukasti tietoa. Se tiedetään, että Bertil ja vaimo Maija Leena saivat asumaoikeuden entisen kruunun maan Törmälän tilaan 1841. Tila oli muodostettu Isojaon jälkeen, kruunun liikamaista ja oli alun perin n.165 hehtaaria, joista suurin osa viljelykseen kelpaamatonta. Bertil Törmälä kuoli 6.1.1859 53 vuotiaana. Vaimo Maria Lena asui tilalla kuolemaansa saakka. Heidän poikansa Leander Törmälä ja Leanderin poika Heikki myivät tilan 9.12.1910 Taavetti Hamarille. Taavetti Hamari rakensi poikineen Törmäjärven sekä siitä lähtevään ojaan myllyn, joka toimi pitkään paikallisena myllynä.
Lapset: Johan (Juho) 1824, Esaias 1826, Susanna 1828, Anna 1831, Pehr 1833, Jacob 1834, Michel 1837, Maria Liisa 1839, Walborg 1842, Leander 1843.
Bertilistä Jaakko Vilhoon
Bertil (Perttu) Törmälän kymmenes lapsi Leander s.21.2.1843. 1.puoliso Maria Juhontytär s.17.6.1847 k.24.5.1877 2. puoliso Anna Kaisa Matintytär Luoma s.30.4.1851 vihitty 28.2.1878 heillä oli yhteensä seitsämän lasta, heistä yksi, Jakob (Jaakko) Leanderinpoika Törmälä s.28.8. 1880 k.2.6.1956. 1. puoliso Johanna Maunontytär Wähäsalo s.30.9.1876 k.5.7.1908 vihitty 17.12.1902 Lapset: Martta Fredriika Jaakon tytär s.26.7.1903 Nivalassa. Kuoli lapsena keuhkotautiin Sievissä asuen. Jaakko Wilhelm Jaakonpoika (Ville) s.6.5.1905 Nivala k.20.4.1982 Sievissä. Perhe asui Nivalan Välikylällä N:o 3 Junno nimisessä talossa ja näkyy tämän jälkeen itsellisissä. Torpparin vaimon kuoltua Jaakko muutti Martan ja Villen kanssa Sieviin Järvikylälle 27.6.1910. 2.puoliso Sofia os. Muhonen s.25.12.1872 k. 29.9.1950 Sofialla oli poika Arvo s.1903. Arvo kaksivuotta vanhempana odotti "veli"-Villeä ja he pääsivät yhtä aikaa ripille. Jossain vaiheessa perhe muutti Järvikylältä Pirttiojalle. Sinne Jaakko Leanderinpoika Törmälä rakensi kaikki tarvittavat rakennukset saunan, navetan, tuvan. Hän oli taitava ja tarkantyön tekijä tehden kaikki tarvekalut lusikoita myöten itse. Pirttiojan tilan Jaakko myi, ja perhe muutti jälleen Järvikylälle samaan paikkaan mäkitupalaiseksi, josta olivat lähteneet Pirttiojalle.
On kerrottu että Jaakkoa oli huijattu talokaupoissa. Rahat oli menneet suurimmaksi osaksi "kankkulan kaivoon". Vain vaivoin he saivat ostettua mökin itselleen. Jaakko kävi etelä-pohjanmaalla saakka "tietäjän"luona kyselemässä rahoista. Jaakosta kerrotaan, että hän olisi jossain elämänsä vaiheessa ollut menossa vihille ja papin kysyessä "tahdotko sinä ottaa..." niin Jaakko meinasi että "ei tuota vielä ole tullut otetuksi" ja poistui hääpaikalta. Että semmoinen jermu. Jaakko meni vielä vanhoilla päivillään 3 kerran avioon. Uusi vaimo oli Tyyne Marjamaa. Jaakko kuoli Sievissä 2.6.1956
Jaakko Wilhelm (Ville) Jaakonpoika Törmälä. Villen mentyä tavan mukaan kiertokouluun, isä Jaakko haki poikansa parin viikon jälkeen pois koulusta, "oppimasta pahoja tapoja" ja vei poikansa metsätöihin. Ville varttui mieheksi sen ajan töitä tehden. Metsissä, ojilla, rakennuksilla.
Avioliittoon hänet vihittiin Sieviläisen Lilja Eufrosyne Oivon s.16.9.1907 kanssa 21.7.1929. Perheeseen syntyi neljä tytärtä vuosina 1930-1935. Villen työt vei pohjoiseen Rovaniemen seutuville. Siellä perhe kasvoi kahdella pojalla 1937 ja 1939. Sota pohjoisessa ajoi perheen evakkoon takaisin Sieviin joulun alla 1939. Päivä heidän Rovaniemeltä lähtönsä jälkeen oli heidän kotinsa paikalla suuri monttu. Rovaniemeä oli pommitettu ja osunut heidän taloonsa. Perhe pelastui Arvo "veljen" ripeän toiminnan avulla, Arvo toimi sodan aikana siviilitöissä ja vaikutti siihen että perhe pääsi lähtemään.
Sievissä oli äidin aloitettava elämä lasten kanssa alusta, Isän ollessa rintamalla. Silloin tarvittiin myös Jaakko papan apua. Sievissä syntyi jälleen neljä tytärtä 1942-1948. Kymmen lapsinen perhe taisteli eteenpäin elämässä. Ville isä sairasteli sodasta paluun jälkeen lähes koko lopun elämänsä. Pienet maatilkut ympäri kylää olivat hankalasti asuttavissa karjan kanssa. Niinpä Ville osti 1955 Lestijärveltä pienviljelystilan, jota perheen avustuksella viljeli. Vielä oli yksi muutto Ville isällä, nyt takaisin Sieviin 1981 tyttären perheen perässä.
Jaakko Wilhelm Törmälä kuoli 20.4.1982.seitsämänkymmenenkuuden vuoden vanhana. Silloin Vääräjokikin tulvi yli äyräidensä. Eräs elämänkaari päättyi, jättäen jälkeensä leskeksi Liljan, kymmenen lasta,ja 29 lastenlasta ja 2 lastenlasten lasta. Lilja kuoli 89 vuotiaana 1996. Vaikka Ville kävi koulua vain pari kiertokouluviikkoa, hänen laskutaitonsa oli hämmästyttävä. Luku ja kirjoitustaito löytyivät myös. Elämä opettaa. Jaakon jälkeläisiä asuu edelleen muun muassa Sievissä sekä Tampereella.
Lähde: Soile Hanhineva, Jaakko Wiho (Ville) Törmälän tytär.
* Johan (Juho) Pekanpoika Raudaskoski 30.9.1773-25.7.1838 Vaimo: Beatha Pekantytär Ahola 2.3.1773-8.4.1833 Mäenpään talon isäntä. Tästä talosta Törmälän sukuhaaara on lähtöisin.
* Pehr (Pekka) Pertunpoika Raudaskoski 16.4.1731-7-4.1809 Vaimo: Beata (Pieta) Mikontr. Knuutila Niemi 14.10.1738-24.6.1807 Pekka Pertunpoika tuli Raudaskosken isännäksi veljensä Antin jälkeen 1785. Pekka Pertunpojasta haarautuu kolme taloa, talot ja niiden isännät ovat: Simontalo: Perttu 1760-1853, Pajala: Mikko 1769-1806, Mäenpää: Juho 1773-1838 Mäenpään talosta ja talon isännästä Juhosta haarautuu Törmälän suku. Pekka Pertunpoika suunnitteli ja varmaan oli myös rakentamassa Ylivieskan kirkkoa 1700 luvun lopulla.
Salon kihlakunnan kruununvouti
Vuonna 1888 Heinäkuun 3 päivänä, toimitti allekirjoittanut Kruunun nimismies, lautamies Jaakko Hirvelän ja talokas Joona Löytynojan kanssa lähtö ja tulo-rakennus ja tilus katselmuksen, puolella Törmälän 1/8 osa manttaalin Kruunun maalla N:o29 Ylivieskan pitäjään Raudaskylässä Salon kihlakuntaa. Saapuvilla olivat asukkaat Juho Tuomi ja Matti Törmälä eli Isokoski. Tämä esille tuotiin läänin Herra Kuvernöörin kesäkuun 6 päivänä viimevuonna, annetun päätöksen jonka kautta eräs Juho Jeremiaanpoika Rauman ja mainittu asukas Juho Tuomi ovat otetut yhteiseksi lailliseksi asukkaiksi kysymyksessä olevalle koko tilalle. Vaan että Juho Rauman sitä ennen imissioni hakemuksen alla kauppakirjalla 16 päivältä marraskuulta 1885 on myynyt osansa eli 1/16 osan manttaalin asukkaalle Matti Heikinpoika Törmälälle eli Isokoskelle, joka läänin Herra Kuvernöörille tehdyssä ja sisälle jätetyssä hakemus kirjassa on pyytänyt päästä asukkaaksi kysymyksessä olevalle osalle, jonka merkittyä kuin myös viime katselmus tilalla on pidetty Marraskuun 14 päivänä 1885.
Ensimmäiset kirjalliset tiedot Ylivieskasta
Ensimmäiset kirjalliset tiedot Ylivieskasta ovat 1547 ja 1548 jolloin kylässä oli 13 taloa. 1500 luvun puolivälissä perustila Juurikoski kuului Per Knuttsonille. 1574 oli Juurikosken, (perustilan) mailla myös neljä muuta talonpoikaa,Knut nimellä. Per Knuttsonin poika Johan Persson Juurikoski oli perustilalla talonpoika 1552-1612 ja häntä seurasi Matts Johansson, joka oli talonpoika 1623-1635. Hänen poikansa oli Sigfrid Mattson Ängeslevä ja siis perustila Juurikoskella. 1500 luvun lopulla olivat veljekset Knut ja Johan Knuttson talonpoikia, molemmilla oli Knuutila niminen tila. Tilajaon myötä,joen alajuoksuunpäin Juurikoskesta, tuli Kolehmainen ja tämän jaon myötä Kolehmainen 2. Joista siis saman niminen suku on saanut alkunsa. Koska Pohjanmaalla oli tavallista että otettiin sukunimeksi sen tilan nimi jossa asuttiin, ja siksi Kolehmainen-suvun jäsenet käyttivät nimiä Rahkola, Kantola, Laukka, Raudaskoski jne. Kolehmainen nimi viittaa savoon, mutta lähteiden mukaan suku oli jo sukupolvien ajan asunut kalajokilaaksossa ennenkuin Knut Olofsson ryhtyi ensimmäisenä käyttämään tätä sukunimeä,joka tuolloin kirjoitettiin niminä Kolemainen tai Kolemain, ilman h-kirjainta.
Perustila Juurikosken jako 13 pienempään tilaan oli seuraavanlainen: Juurikoski 1a Helaala Mattila 1673, 1b Helaala Ylitalo 1686, 1.2 Heikkilä 1547, 1.3 Rahkola 1547, 1.4 Knuutila 1 1547, 1.5b Kolehmainen 2 1686 (Kolehmaisen talot perustettiin näinä vuosina). 1.6 Olmala 1520, 1.8 Hintsala 1543, 1.9 Nuorala 1547, 1.10 Kontio 1543, 1.11 Kippola 1547, 1.12 Häivälä 1520 ja Niemelä 1547.
Nämä alkupeäiset 13 taloa jakaantuivat edelleen koko 1600 luvun aikana niin, että taloja oli 1696 yhteensä jo 50. Nälkävuoden seurauksena v.1697-1698 tyhjeni 13 taloa ja suuren vihan aikana venäläisvainojen aikaan 50 talosta kokonaista 38 katosi. Useissa tapauksissa talonpojat ottivat omaisuutensa sekä perheensä ja pakenivat erämaihin parempia aikoja odotellen. Aina ei ollut myösiässkään kyse asumattomasta talosta, vaan siitä, että talonpoika ei voinut maksaa verojaan.
Suurenvihan aikana veivät venäläiset useita tuhansia ihmisiä Pohjois-pohjanmaalta venäjälle, suurin osa näistä lapsia ja nuoria alle 15 vuotiaita, jotka vietiin Viipuriin ja Pietariin ja myytiin orjiksi. Rauhanteon jälkeen rovastikunta teki selvityksen poisviedyistä, Ylivieskassa 16.12.1721 selvityksen teki Kalajoen kirkkoherra Petter Calamnius. Yhteenveto luovutettiin Pohjanmaan maaherralle Reinhold von Essenille joka luovutti sen kuningas Fredrik 1:lle 24.7.1722. Kalajoelta jokilaaksosta vietiin 219 henkeä, joista 49 oli Ylivieskasta. Jacob Jacobsson Kolehmainen vietiin todistettavasti, ja vapautettiin 1752 Inkerinmaalla, ja hänen sisarensa Susanna, löytyi Sortavalasta.
Pekka Raudaskoski "Rauvas Pekka" 1679-1741
Raudaskosken talon isännäksi 1702-1731 merkitty Pekka Pertunpoika Raudaskoski johti perimätiedon mukaan isonvihan aikana yhdessä "Koskelan Kyöstin" kanssa talonpoikia, kun nämä telkesivät Padingin taloon joukon venäläisiä sotilaita ja surmasivat heidät sytyttämällä talon tuleen. Tarinalla on nähtävästi todellisuuspohjaa, koskapa myös Kokkolan raatimies Jakob Falander mainitsi 1789 painetussa kertomuksessaan, että Kalajoen pitäjässä oli poltettu isonvihan aikana joukko kasakoita. Tämä teko oli kostoa siitä, että venäläiset harjoittivat veristä terroria noin vuoden ajan miehitettyään syksyllä 1714 Keski- ja Pohjoispohjanmaan. Ylivieskassakin murhattiin useita kymmeniä ihmisiä, muiden ohella Pekka Raudaskosken vaimo ja heidän puolitoistavuotias poikansa. Muistitieto "Rauvas Pekan" kostosta voi siis olla hyvinkin todenperäinen. Kun venäläiset surmasivat 1714 Padingin talon isännän Jaakko Tapaninpojan ja kaksi muuta henkeä tämän talon väestä, myös kostotoimen liittyminen Padingin taloon voi pitää paikkansa.
Raudas-Pekan taistelutoverilla "Koskelan Kyöstillä" lienee tarkoitettu ylivieskalaista Juuso Juusonpoika Koskelaa joka kaatui kirkonkirjojen mukaan 1714 taistellessaan venäläisiä vastaan "Malilan kahakassa". Kansan vastarinta sammui kuitenkin vähitellen ja toisaalta miehittäjien menettely lieveni 1715 lähtien. Niin Pekka Raudaskoski viljeli jo 1719 rauhassa taloaan luottaen arvattavasti siihen, että venäläiset eivät tunteneet hänen aikaisempia tekojaan.
Vanhemmat: Talollinen Perttu Knuutinpoika Raudaskoski ja Anna Pietintytär. Puoliso: ainakin vuodesta 1702 Reetta Antintytär Haapasaari, syntynyt Alavieskassa, kuollut venäläisten murhaamana 1714, isä talollinen lautamies Antti Paavonpoika Haapasaari.
LÄHDE: Keskipohjalaisia elämänkertoja 1995.
Lehtileikkeitä Raudaskylältä
Lautakunnan kokouksesta, joka kuntakokouksen jälkeen pidettiin, päätettiin ensi henkipanosta kruunun henkimaksuista sairauden, lasten paljouden, köyhyyden y.m tähden, ehdottaa vapautettavaksi 31 henkeä Kantokylästä, 129 henkeä Raudaskylästä, 120 henkeä Niemelänkylästä, 51 henkeä Ojakylästä ja 163 henkeä Ylivieskan kylästä, yhteensä 569 henkeä, joista useammat perheineen ovat vaivaishoitokustannuksinaan viime vuoden kuluessa kuluttaneet 10,048 markkaa,31 penniä rahaa ja toistakymmentä tuhatta kiloa jauhoja. Sittenkään eivät vaivaishoitokustannukset nouse läheskään niin suuriksi kuin helpoimmistakin vaivaistaloista.
Lähde: Oulun ilmoituslehti 4.4.1895 no:38 sivu 3.
Merkillinen tapaus Helsingisä
Hänen Majesteetinsä Keisarin käytyä Suomen maan Pääkaupungisa niinkuin edellisisisä lehisä on kerrottu, on sen merkillisen tapahuksen muistoksi, Hänen Armollisen suostumuksensa kautta, valmistettu raha johon yhelle puolen on kuvattu muutamia maanviljeliän työaseita,joitten alle on pantu sanat "1/13 Päivä Elokuusa 1830" ja toiselle puolen tähkäpäistä kuvatun kehän sisälle:"Toimelliselle Rehellisyydelle". Hänen Majesteetinsä on Armosa säätänyt että nämä rahat ovat jaettavat kolmelle Talonpojalle kusakin läänisä, yhelle kullasta,ja kahelle hopiosta, kannettaviksi rinnasa St. Wladimirin Tähtikunnan tähti-kantimesa. Nämä näin kunnioitetut miehet Oulun läänisä ovat seuraavat: Lautamies Matti Matinpoika Jurvanen Hetetjärveltä Pudasjärven pitäjääsä joka on saanut kulta-rahan. Talon Isäntä Matti Juuson poika Pylkäs Iin Karjalankylästä, ja Tuomas Pertun poika Raudaskoski Ylivieskan kylästä Kalajoen pitäjäsä jotka molemmat ovat saaneet hopio-rahan. Sitten tuli Hänen Majesteettinsä Keisari takaisin Suomenmaasta kotia Pääkaupunkiin, täydellisesti tervennä.
Lähde: 11.9.1830 Oulun Wiikko-Sanomia no:37
Suomalainen Virallinen lehti Keskiviikkona 12 p:nä Tammikuuta 1887
Koska talokkaat Juho Jeremiaanpoika Rauman ja Juho Matinpoika Tuomi asianomaisen kruununvoudin kautta ovat hakeneet yhteistä asumaoikeutta Törmälä- nimiseen 1/8 osa manttaalin kruunun-maahan n:o 29 Raudas-kylästä Ylivieskan pitäjästa ja Salon kihlakunnasta, kehoitetaan niitä, jotka haluavat asukkaiksi sanotulle maalle eli joilla on alaikäisten etua siihen valvottavana, että kuuden kuukauden sisään, tästä päivästä lukien, sitä tänne sisälle jättämään kirjalliset hakemukset ynnä mainetodistukset ja ne muut kirjat, joita hakija tahtovat hyväksensä käyttää. Oulun läänin konttuurista 20 p. Marraskuuta 1886 H. Gripenberg.